Kartta - Mahiljou (Mahilyow)

Mahiljou (Mahilyow)
Mahiljou eli Mogiljov on Valko-Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki ja Mahiljoun alueen pääkaupunki. Se sijaitsee maan itäosassa, lähellä Venäjän rajaa. Väkiluku oli vuonna 2009 järjestetyn väestönlaskennan mukaan noin 358 279 asukasta.

Kaupunki mainitaan 1267 linnan sijaintipaikkana Kiovan Rusjin alueella. Joidenkin tutkijoiden mukaan paikkakunnan nimi Mogiljov pohjautuu Polotskin ruhtinaan nimeen tai viittaa hautapaikkaan. 1300-luvulta Mogiljov oli osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa. Vuonna 1526 paikkakunta sai kaupunkioikeudet ja oli koko Liettuan toiseksi suurin kaupunki. Vuonna 1561 Magdeburgin kaupunginoikeudet. Siitä tuli vuoden 1569 unionisopimuksen seurauksena osaksi Puola-Liettuaa. Käsityöläiset ja köyhät kaupunkilaiset kapinoivat puolalaisten asettamia veroja vastaan 1606–1610. Suuren Pohjan sodan aikana 1708 Ruotsin Kaarle XII:n joukot ryöstivät ja tuhosivat kaupungin.

Ensimmäisessä Puolan jaossa 1772 se liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Vuoden 1812 sodassa ranskalaiset miehittivät kaupunkia. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa kaupunki oli tärkeä kulttuurikeskus ja Venäjän Mogiljovin kuvernementin hallintokeskus (1773-1796 ja 1802-1917), joskin tovin 1800-luvun vaihteessa (1796-1802) se oli Valko-Venäjän kuvernementin kihlakuntakaupunki. Keisarikunnan vuoden 1840 kaupunkiluettelon mukaan se oli 23 103 asukkaallaan suurin Valko-Venäjän nykykaupungeista, mutta 1800-luvun loppuun mennessä Minsk ja Vitsebsk kasvoivat sitä suuremmiksi. Kauppa ja teollisuus kehittyi. Rautatieasema valmistui 1902. Kaupungissa toimi useita rahoituslaitoksia, kolme painoa ja mekaanisia pajoja. Ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1918 Venäjän päämaja sijaitsi Mogiljovissa elokuusta 1915 marraskuulle 1917.

Saksalaiset valloittivat kaupungin 1918 ja antoivat sen vallan lyhytaikaiselle Valko-Venäjän kansalliselle tasavallalle. Bolševikit valloittivat kaupungin marraskuussa 1919 ja 1924 siitä tuli Valko-Venäjän SNT:n osa. 1939 suunniteltiin kaupungin muuttamista jopa Valko-Venäjän pääkaupungiksi, joten kaupunkiin rakennettiin 1940 Neuvostojen talo. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset miehittivät kaupunkia heinäkuusta 1941 kesäkuun 1944 lopulle.

 
Kartta - Mahiljou (Mahilyow)
Kartta
Google Earth - Kartta - Mahiljou
Google Earth
Bing (täsmennyssivu) - Kartta - Mahiljou
Bing (täsmennyssivu)
Nokia (yritys) - Kartta - Mahiljou
Nokia (yritys)
OpenStreetMap - Kartta - Mahiljou
OpenStreetMap
Kartta - Mahiljou - Esri.WorldImagery
Esri.WorldImagery
Kartta - Mahiljou - Esri.WorldStreetMap
Esri.WorldStreetMap
Kartta - Mahiljou - OpenStreetMap.Mapnik
OpenStreetMap.Mapnik
Kartta - Mahiljou - OpenStreetMap.HOT
OpenStreetMap.HOT
Kartta - Mahiljou - OpenTopoMap
OpenTopoMap
Kartta - Mahiljou - CartoDB.Positron
CartoDB.Positron
Kartta - Mahiljou - CartoDB.Voyager
CartoDB.Voyager
Kartta - Mahiljou - OpenMapSurfer.Roads
OpenMapSurfer.Roads
Kartta - Mahiljou - Esri.WorldTopoMap
Esri.WorldTopoMap
Kartta - Mahiljou - Stamen.TonerLite
Stamen.TonerLite
Maa (alue) - Valko-Venäjä
Valko-Venäjän lippu
Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (,, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkin voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Rusiksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit jakautuivat pikkuhiljaa omiksi kansoikseen. Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet muun muassa osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Läntisen ja itäisen Euroopan raja-alueet ovat olleet useiden sotien taistelukenttiä. Myös Neuvostoliiton vainot ja toisen maailmansodan tuhot näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia Neuvosto-Ukrainassa vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta seuranneen radioaktiivisen laskeuman johdosta.

Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.
Valuutta / Kieli  
ISO Valuutta Symboli Significant Figures
BYN Valko-Venäjän rupla (Belarusian ruble) Br 2
ISO Kieli
BE Valkovenäjän kieli (Belarusian language)
RU Venäjän kieli (Russian language)
Naapurusto - Maa (alue)  
  •  Latvia 
  •  Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta 
  •  Puola 
  •  Ukraina 
  •  Venäjä